Jussi
Valtonen
He
eivät tiedä mitä tekevät (2014)
Kirjan tapahtumat alkavat Suomesta vuodesta 1994. Suomalainen Alina ja Yhdysvalloista kotoisin oleva Joe rakastuvat ja asettuvat asumaan Suomeen. Heille syntyy poika Samuel. Liitto ei kestä kuitenkaan pitkään Alinan mustasukkaisuuden ja Joen sopeutumisvaikeuksien vuoksi ja Joe palaa lyhyen avioliiton jälkeen Yhdysvaltoihin ja aloittaa uuden elämän. Lähtönsä jälkeen Joe ei enää tapaa poikaansa vaan luo uraa neurotieteen parissa. Samuelista kasvaa fiksu, mutta omaa paikkaansa etsivä nuorukainen. Eräänä päivänä vuosia myöhemmin Joe saa tietää, että Samuel on matkustanut Yhdysvaltoihin. Joe ei kuitenkaan ehdi miettiä asiaa pitkään, koska aktivistit alkavat vainota Joea ja hänen uutta perhettään. Joe on käyttänyt tutkimuksissaan koe-eläimiä ja tämä on saanut aktivistit hänen kimppuunsa. Kuka kuitenkin todellisuudessa on vainon takana? Tämä mysteeri kulkee mukana aina kirjan loppumetreille saakka.
Kirjan alkumetreiltä saakka kirjan päähenkilöt ärsyttivät minua. Varsinkin Alina sai hysteerisyydellään verenpaineen nousemaan. Joe taas ärsytti liiallisella urasuuntautuneisuudellaan ja ehdottomuudellaan. Toisaalta kirjassa kuvattiin varsin hyvin suomalaisen ja amerikkalaisen kulttuurin eroja. Etenkin huomiot suomalaisesta kulttuurista saivat minut välillä naurahtamaan. Kirjaa lukiessa minua jotenkin kammotti se, että eläinkokeita tehtiin kissoilla. Kahden kissan omistajana se tuntui jotenkin ikävältä. Toisaalta tämäkin on ikävää todellisuutta.
Eläinkokeiden lisäksi kirjassa sivuttiin monia muita eettisiä ongelmia. Pari lähitulevaisuutta koskettavia ongelmia ovat varmasti yksityisyyden häviäminen ja kaiken kaupallistuminen. Erilaisten tuotteiden markkinoiminen saa yhä uudenlaisempia muotoja ja lopulta ihmisiltä voidaan viedä oma tahto. Kirjassa esiintyvä iAm laite oli suorastaan pelottava, mutta toisaalta todella siisti. Luultavasti olisin kokeilemassa moista laitetta melko innokkaasti muiden joukossa.
Luultavasti monen ongelman käsitteleminen kirjassa sai sen paisumaan. Toisaalta sitten kirjan loppui minusta jotenkin töksähtäen eli olisin odottanut ehkä jotain muuta tuollaisen sivumäärän jälkeen. Joka tapauksessa kirja oli siinä mielessä mielenkiintoinen kokemus, koska en oikein osaa sanoa pidinkö siitä vai en. Ainakin se antoi paljon ajattelemisen aihetta.
Kommentit