John Irving
Garpin maailma (1978)
John Irvingin ensimmäinen kirja oli
jostain syystä jäänyt minulta vielä kokonaan lukematta.
Irvingilta on ilmestynyt suomeksi uusi kirja, joten ajattelin että
tämä on pakko nyt joka tapauksessa lukea ennen sitä. Monet ovat
sitä mieltä, että kirja on yksi Irvingin parhaista. Eli minulla
oli melkoisen kovat odotukset kirjaa kohtaan ennen kuin aloin lukea
sitä.
Kirja alkaa omalaatuisen Jenny Fieldsin
tarinalta. Hän on kotoisin rikkaasta perheestä, mutta haluaa elää
vastoin perheensä odotuksia. Hän kouluttautuu sairaanhoitajaksi ja
hankkiutuu raskaaksi arvelluttavalla keinolla. Jenny ei ole
kiinnostunut miehistä ja elää kahdestaan poikansa T.S Garpin
kanssa. Jenny pitää lukemisesta ja on kirjakaupan vakioasiakas.
Hänen poikansa taas Garp painii ja pitää kirjoittamisesta.
Garpin valmistuttua koulusta, Jenny ja
Garp matkustavat Wieniin. Siellä Jenny alkaa kirjoittaa omaa
elämänkertaansa, mutta Garpin oma kirjoitustyö takkuaa. Hän ei
kykene kirjoittamaan juuri muuta kuin kirjeitä rakastamalleen
tytölle Helenille. Garp kahdehtii äitinsä kirjoitusvauhtia ja
toivoo itse pystyvänsä samaan. Heidän palattua takaisin kotiin
Garp menee Helenin kanssa naimisiin ja hänen äitinsä Jenny
julkaisee elämänkertansa. Kaikkien yllätykseksi kirjasta tulee
feministiliikkeessä suosittu ja Jennystä naisasian keulakuva. Jenny
käyttääkin tulevat vuotensa kaikkien sorrettujen naisten
hoivaamiseen apunaan sukupuolenvaihdoksen läpikäynyt Roberta.
Garp onnistuu olemaan keskinkertainen
kirjailija ja julkaisee muutamia kirjoja.
Hänen kirjansa ovat kuitenkin
sellaisia, jotka onnistuvat ärsyttämään ja järkyttämään
ihmisiä Varsinkin niitä, jotka ovat hänen äitinsä faneja. Garp
on hyvä isä ja kantaa paljon huolta jälkikasvunsa hyvinvoinnista.
Toisaalta hän on toistuvasti uskoton vaimolleen, mutta kärsii itse
myös kovasti Helenin salasuhteen paljasttua. Kova onni tuntuu
muutenkin varjostavan perhettä ja kuolema seuraa heitä joka
paikkaan.
Kirjassa on paljon erilaisia persoonia,
jotka ovat jollain tavalla erilaisia kuin keskivertoihmiset.
Kiinnostava hahmo on esimerkiksi Jennyn ystävä Roberta, joka on
ollut joskus mies. Hän on nyt nainen, mutta toisaalta tietää
millaista on olla mies. Myös Jenny ei halua elää elämäänsä
kuin muut. Hän ei halua olla kenenkään vaimo ja omistaa elämänsä
ihmisten hoivaamiseen. Oma ryhmänsä ovat myös kirjassa esiintyvät
ellenjamesilaiset, jotka ovat halkaisseet kielensä vastalauseeksi
nuoren tytön raiskaukselle. Kirja mielestäni käsitteli paljon
erilaisuutta ja siihen kohdistuvaa epäluuloa. Tarina oli tuttuun
tapaansa kiinnostava ja pieniin yksityiskohtiin keskittyen
kirjoitettu. Toisaalta kirja oli jossain kohdissa surullinen ja
miltei raaka. Varsinkin kohdat joissa oli naisiin kohdistuvaa
väkivaltaa, olivat välillä ahdistavaa luettavaa.
Mielestäni kirja oli hyvä, mutta ei
kuitenkaan Irvingin paras. Itse pidän eniten Irvingin kirjoista
Sirkuksen poika ja Viimeinen yö Twisted riverilla. Jossain vaiheessa
pitäisi sitten lukea myös tämä Irvingin uusin, mutta ensin otan
luettavaksi ihan toisenlaisia kirjoja.
Kommentit