sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Kiinalaista dekkaria

Qiu Xiaolong
Punapukuiset naiset (2007)

Tällä kertaa lukuvuorossa oli dekkari, jonka tapahtumat sijoittuvat Kiinaan. Kirjan päähenkilö on ylikomisario Chen Cao, joka on kuuluisa ja menestynyt poliisi. Hän on jäänyt virkavapaalle suorittamaan kirjallisuusopintojaan, kun sarjamurhaaja iskee ensimmäisen kerran. Shanghain kaupungissa se aiheuttaa välittömästi suuren mediamylläkän.

Aamulenkkeilijä löytää ensimmäisen uhrin. Nainen on kuristettu ja puettu perinteiseen kiinalaismekkoon qipaoon. Ruumita tulee lisää jokaisena torstaina ja poliisivoimiin kohdistuu kovia paineita tapausten ratkaisemiseksi. Murhaaja on kaiken lisäksi röyhkeä ja jättää ruumiit julkisille paikoille. Chen suorittaa edelleen kirjallisuusopintojaan, mutta lupaa perehtyä tapauksiin. Samalla kun hän lukee ja analysoi kirjojen tekstejä, hän haastattelee myös ihmisiä tapausten tiimoilta. Hän haluaa soveltaa tapauksiin länsimaista psykoanalyyttistä menetelmää eli profiloi tappajaa. Tällainen menetelmä ei ole Kiinassa tunnettu ja aiheuttaa melkoista epäluuloa. Chenille selviää että tapausten ratkaisemiseksi hänen on palattava ajassa taaksepäin aina kulttuurivallankumouksen aikaan ja sen aikaisiin julmuuksiin. Tuo aika on aiheuttanut monille ihmisille traumoja ja murhaaja on yksi heistä. Mutta miten saada ovela murhaaja tunnustamaan tekonsa? Chen virittää murhaajalle melkoisen ansan, mutta tekonsa vaikutuksia hän ei pysty täysin aavistamaan.

Kirja on melkoisen perinteinen dekkari ja oikein viihdyttäväkin. Oikeastaan mielenkiintoiseksi kirjan tekee ympäristö ja erilainen kulttuuri. Samalla kun Chen haastattelee ihmisiä, tulee esille millainen Kiinan kulttuuri on ja miten menneisyys vaikuttaa edelleen nykyhetkeen. Kirja käsittelee varsinkin kommunismin vaikutusta tavallisten ihmisten elämään. Se on aiheuttanut ihmisille mittaamattomia kärsimyksiä ja vaikka moni asia on muuttunut, yhteiskunta on edelleen melkoisen sulkeutunut. Selvää myös on, että Kiina elää melkoista muutoksen aikaa ja länsimaiset asiat leviävät hitaasti myös Kiinaan. Oli myös mukava lukea samalla Chenin pohdiskelua Kiinan kirjalisuudesta ja tekstien analysoimisesta. Tässäkään mielessä dekkari ei ollut ihan perinteinen, koska siihen oli ujutettu kiinalaisia runoja ja kertomuksia. Kirjassa myös tutustuttiin kiinalaiseen ruokakulttuuriin. Tosin joidenkin herkkujen olemassaolosta en välttämättä olisi kyllä edes halunnut tietää.


Kirja oli siis varsin mielenkiintoinen etenkin ympäristönsä puolesta. Ainakin itselle heräsi mielenkiinto lukea lisää dekkareita, jotka sijoittuvat vieraaseen kulttuuriin. Itsellä tulee varsin herkästi luettua vain länsimaista ja varsinkin pohjoismaalaista kirjallisuutta. Pitänee kartoittaa hieman mitä olisi tarjolla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti