Lukuneuvos

Ilkka Remes Perikato (2018) Arvostelukappale Ilkka Remes on kirjailija, jonka kirjoja olen lukenut teini-ikäisestä saakka. Remes on hyvin tuottelias kirjailija ja samalla myös salaperäinen. Hän ei kirjoita omalla nimellään tai viihdy julkisuudessa. Sinänsä mukavaa, että ilman jatkuvaa julkista edustamista on myös mahdollista menestyä kirjamarkkinoilla. Luulen että Remeksen kirjat ja hänen niiden eteen tekemä kova taustatyö puhuvat puolestaan. Remes on taitava kirjoittaja, mutta kaikki hänen kirjansa eivät ole innostaneet minua samalla tavalla. Remeksen Jäätyvä helvetti oli aiheensa puolesta mielenkiintoinen ja luin kirjan ahmimalla. Valitettavasti Perikato ei kuitenkaan pysty samaan koukuttavuuteen. Myös tässä kirjassa on Remekselle tyypillistä kansainvälisen tason draamaa ja päähenkilöt eivät ole timppa tavallisia, jotka vaan nyt sattuvat olemaan väärässä paikassa väärään aikaan. Kirjan yksi päähenkilöistä on Robert, jolla on vuosien CIA-kokemus ja myös hänen perheeellään on o

Kirjamessuilla ensimmäistä kertaa Olin Helsingin kirjamessuilla elämäni ensimmäistä kertaa. Monena vuotena minun on ollut tarkoitus osallistua, mutta aina on tullut jotain esteitä tai menoja samaan aikaan. Nyt sitten vuonna 2018 hetkeni koitti :) Tälläkään kertaa en päässyt kuin lauantaina messuille, mutta aloittelijalle sekin oli jo paljon. Viikonlopusta tuli muutenkin pitkä, koska lähdin perjantaina junalla töiden jälkeen ja palasin jo sunnuntaina. Matkustan itse Pohjois-Pohjanmaalta saakka eli matka on kohtuu pitkä. Kirjamessujen lavat oli nimetty Helsingin kaupunginosien mukaan. Vietin ehkä eniten aikaa Punavuori lavan luona kuunnellen dekkareihin liittyviä keskusteluita ja ne olivat tosi mielenkiintoisia. Mukavaa oli myös nähdä Antti Tuisku ja kuunnella hänen ajatuksiaan elämästään, urastaan ja uudesta kirjastaan. En ole vielä Antin kirjaa  lukenut, mutta aikomukseni on se jossain vaiheessa lukea. En ole mikään Antin musiikin ykkösfani, mutta hänen uraansa on sinällään ollut mu

Hugh Howey Siilo,  Siirros ja  Kohtalo (Siilon saaga) (sisältää juonipaljastuksia) En ole kovin paljon lukenut dystopia aiheisia kirjoja. En tiedä miksi, koska aihe sinällään on kiinnostava. Siilon saagakin tuli luettavaksi minulle oikeastaan sattumalta. Katselin kirjastossa palautettuja kirjoja ja tämä saagan ensimmäinen osa Siilo osui sattumalta silmiini. Siilo osoittautui sen verran kiinnostavaksi, että myös loput kirjoista oli pakko lukea. Saagan ensimmäisessä osassa kuvaillaan siilon elämää. Ihmiset elävät siilossa maan alla, koska ulkoilma on myrkyllistä. Siilon eri tasoissa on erilaisia toimintoja, kuten kasvien kasvatusta, sairaanhoitoa ja hallintoa ja jokainen ihminen toteuttaa omaa tehtäväänsä. Siilon eri tasoille kuljetaan portaita pitkin ja monet ihmiset elättävät itseään kantajina toimittamalla tavaraa eri tasoille. Ulkomaailmaa tarkkaillaan linssin läpi ja välillä linssi täytyy puhdistaa ulkoa käsin. Pelottavaan puhdistustoimenpiteeseen ei kukaan halua, koska kukaan

Pirjo Toivanen Pyhä paha perhe (2017) Arvostelukappale Toivasen teos Pyhä paha perhe oli teemoiltaan minulle lähes täysosuma. Siinä oli teatterimaailmaa, talousrikollisuutta, mutta myös ihmissuhdedraamaa. Eli kaikkia aineksia, jotka tällä hetkellä uppoaa ainakin tähän lukijaan. Toivanen on saanutkin kaikki nämä ainekset yhdistettyä melkoisen mielenkiintoisella tavalla.   Mirja Mustasaari on Helsingin kaupunginteatterin näyttelijä. Hän on eronnut miehestään ja viettää vapaa-ajallaan aikaa poikansa kanssa niin paljon kuin ehtii. Hän tapaa hammaslääkäri-reissullaan mukavan hammaslääkärin Juhan, jonka kanssa hänellä syttyy romanssinpoikanen. Juha on mukava tyyppi, mutta hänellä on myös omat murheensa. Hänen epämääräinen edellinen ihmissuhteensa on päättynyt ja myös taloudelliset murheet painavat päälle. Juhalla on oma firma ja hänelle paljastuu, että kirjanpidossa on paljon epäselvyyksiä hänen tietämättään. Myös Mirjalla on omat menneisyyden haamunsa. Kirjan edetessä paljastuu,

Viimeinen vartio on Stephen Kingin Mersumies-trilogian päätösosa. Tätä kirjaa ennen on ilmestynyt Mersumies ja Etsivä löytää kirjat, jossa seikkailevat samat henkilöt. Mersumies eli Brady Hatsfield on joukkomurhaaja, joka on ajanut tahallaan väkijoukkoon surmaten ja vahingoittaen monia ihmisiä. Tämä teko ei kuitenkaan riittänyt hänelle vaan hän suunnitteli vieläkin suurempaa iskua nuorten konserttiin. Eläköitynyt poliisi Bill Hodges terävine apulaisineen kuitenkin estää hänen aikeensa ja toimittaa Bradyn aivovammaosastolle. Bradyn ei odoteta koskaan enää palautuvan ennalleen. Mersumies-casen myötä Bill saa elämälleen uutta suuntaa ja perustaa yksityisetsivätoimiston Etsivä löytää, jonka tutkimuksia sarjan toinen osa käsittelee. Kolmannessa eli päätösosassa Bill on pyörittää edelleen yritystään ja Mersumies Brady on edelleen aivovammaosastolla. Toisaalta Bradyn ympärillä liikkuu villejä huhuja, joiden mukaan hän voi ajatuksen voimalla siirtää esineitä. Huhut kiistetään tietysti jy

Toukokuu vierähti nopeasti ja aika kului lomailessa Kreetalla ja teatteriharrastuksen parissa. Luettuja sivuja myös tuli mukavasti ja olen kunnostautunut tutustumalla kirjaston sähkökirjavalikoimaan. Sähkökirjat ovat kyllä mainio keksintö varsinkin matkoilla. Historiaa lukupinossa edusti Pirjo Tuomisen Suuriruhtinaanmaa-trilogia. Kirjat kertovat Juniasta, joka elää 1800-1900 luvun taitteessa. Trilogian alussa hän on nuori 18-vuotias tyttö, joka naitetaan vasten tahtoaan vanhemmalle venäläiselle miehelle. Nuori Junia kuitenkin janoaa oikeaa rakkautta ja tutustuu moniin mielenkiintoisiin miehiin, joista yksi johdattaa hänet monien käänteiden jälkeen takaisin Suomeen. Elämä ei kuitenkaan ole aina helppoa ja Junia huomaa, että hänen on itse otettava vastuu omasta elämästään ja taloudestaan. Kirjasarja oli tarinansa ohella myös läpileikkaus Suomen lähihistoriaan, mutta myös nykyisen modernin naisen kasvutarina. Vaikka tarinassa oli sinällään Tuomiselle tuttu kaava, Junian vaiheista halusi a

Pirjo Tuominen Itkevät syvät vedet (2001) Suomen sisällisota on aihe, joka on minun sukupolvelleni omalla tavallaan aika vieras. Muistelen että koulussa aihetta ei kovin paljon käsitelty historian tunneilla. Oikeastaan vasta Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla-trilogian lukeminen avasi asiaa enemmän. Tänä vuonna, kun tapahtumista on kulunut tasan sata vuotta, on aihetta uudelleen nostettu esiin myös mediassa. Aihe ei luultavasti ole enää samalla tavalla arka, koska tuohon aikaan eläneet ihmiset ovat suurelta osin jo menehtyneet. Tämän kirjan tarina taas tuo lisää näkökulmaa millaista elämä on tuolloin ollut. Linda on sahanomistajan tytär, joka asuu vielä isänsä ja äitipuolensa kanssa. Kirja tarina alkaa vallankumouksen pyörteissä ja Venäjän tapahtumat saavat myös sahan väen joko innostumaan tai mietteliääksi. Vallankumous aiheuttaa myös levottomuuksia Suomessa, mutta vielä pahempaa on tulossa. Kansa on jakautunut kahtia ja työläisten vaatimukset omista oikeuksistaan alkavat nousem

Elif Shafak Eevan kolme tytärtä (2016) Arvostelukappale Peri kasvaa Istanbulissa kahden tulen välissä. Hänen äitinsä on harras muslimi, mutta hänen isänsä kyseenalaistaa koko uskonnon. Peri ei tiedä mitä uskonnosta ja uskosta pitäisi ajatella ja hänellä ei ole mahdollisuutta keskustella asiasta kenenkään kanssa. Perin mieltä painaa myös mystinen näky usvalapsi, joka tuntuu ilmestyvän hänelle aina sopivaan aikaan. Peri on kuitenkin fiksu ja aikuistuttuaan hän pääsee opiskelemaan Oxfordiin. Siellä hän saa uuden mahdollisuuden pohtia suhdettaan Jumalaan. Kiistanalainen professori Azur järjestää seminaareja, johon myös Peri osallistuu. Hän saa myös uusia ystäviä eri tavalla ajattelevista opiskelutovereistaan. Kirjan tarina alkaa nykypäivän Istanbulista, jossa nyt jo aikuinen Peri on lapsensa kanssa matkalla juhliin. Kirja rakentuukin nykypäivän ja menneisyyden tapahtumien ympärille, jotka vuorottelevat vuoroin kirjassa. Kirjassa oli mielestäni kolme eri teema, jotka olivat varsin

Alastair Reydols, Pääteasema (2011) Terry Pratchett&Stephen Baxter, Pitkä maa (2013) Sekä Pitkä maa että Pääteasema olivat  kirjoja, jotka edustavat minulle eräänlaista epämukavuusaluetta. Reydolsin kirjoittaman kirjan luin jo aikaisemmin tänä vuonna, mutta Pääteasema oli tyyliltään erilainen kuin tämä aikaisempi kirja. Pitkä maa ilmeisesti edustaa myös tyylilajillaan scifiä ja Terry Pratchettin kirjat ovat käsitykseni mukaan hyvin suosittuja. Minä taas olen onnistunut välttymään hänen tuotannoltaan tähän saakka kokonaan. Päätin sitten korjata tilanteen, kun ystävällinen kirjastonhoitaja oli laittanut hänen kirjansa tarjolle. Pitkä maa on kirja, jota en ole saanut luettua loppuun. Ja oikeastaan en tiedä saanko sitä koskaan päätökseen. Heti ensimmäisistä sivuista lähtien huomaan olevani hiukan pihalla. On steppereitä, joiden avulla on mahdollista siirtyä rinnakkaistodellisuuksiin. Kirjan päähenkilöllä Joshualla vaikuttaa olevan ainutlaatuinen kyky tehdä siirtymiä ilman step

Scott Kelly Kiertoradalla-vuosi avaruudessa (2017) Scottin vuoden kestävää oleskelua kansainvälisellä avaruusasemalla tuli seurattua Twitterin kautta. Scott siis vietti ennätyksellisen ajan yhteen menoon avaruudessa selvittääkseen miten tämä vaikuttaa ihmiskehoon. Kokeen taustalla tietysti on ihmiskunnan seuraavan löytöretken päämäärä eli miehitetty lento Marsiin. Astronautin työ on vaativaa ja olen monesti miettinyt mitä vaatii, että koulutukseen pääsee. Scottin kohdalla lienee ratkaisevinta on ollut luja tahto. Perheen vanhemmat ovat olleet poliiseja eli vanhempien uravalinnat eivät ainakaan ole ohjanneet tälle tielle. Scott olikin saanut ajatuksen tulevasta ammatistaan lukemalla kirjan, mikä tietysti ilahduttaa kaltaistani lukutoukkaa. Jännä yksityiskohta on myös se, että myös Scottin kaksoisveli Mark on astronautti. Kaksostutkimus toi myös uutta tietoa avaruusmatkailuun, koska Mark vietti saman ajan maassa. Rakenteellisesti kirja eteni niin, että vuoroin kuvattiin Scottin t

Alastair Reydolds Muistoissa sininen maa (2012) Pidän scifi elokuvista, mutta jostain syystä scifin lukeminen on jäänyt huomattavasti vähemmäksi. Luultavasti tämän teoksen jälkeen tätä genreä tulee luettua lisää. Geoffrey ja Sunday ovat sisaruksia, joiden isoäiti kuolee yllättäen. Erakkomainen isoäiti ei ole ollut heille kovin läheinen, mutta he osallistuvat silti hautajaisiin. Sisarusten suku on vauras, mutta kumpikaan sisaruksista ei ole kiinnostunut liiketoimista. Geoffrey tutkii elefantteja ja Sunday on taiteilija. Heidän serkkunsa taas ovat hyvin kiinnostuneita rahasta ja suvun maineesta. Näyttää sille, että isoäidillä on jokin salaisuus piilotettuna tallelokeroon, joka sijaitsee kuussa. Sisarusten serkut lähettävät Geoffreyn tutkimaan tallelokeron sisällön. Tästä alkaa seikkailu, jossa matkustetaan ympäri aurinkokuntaa. Itse tarina oli kiinnostava, mutta itseä kirjassa kiehtoi enemmän tulevaisuuden maailman kuvailu. Matkat Marsiin ja kuuhun ovat varmasti mahdollisia oike