Frank McDonough
Gestapo- Natsi-Saksan salaisen poliisin
historia (2016)
Arvostelukappale
Gestapo tuo natsi-Saksan
tunnettu ja pelätty poliisiorganisaatio on varmasti kaikille ainakin nimeltä
tuttu. Vaikka olen kiinnostunut tuon natseihin liittyvistä jutuista, oma
tietämykseni Gestaposta oli kuitenkin melko rajallinen. Mielikuva oli lähinnä
sellainen, että se piti kauhun vallassa koko maata ja sen kätyreitä kuljeskeli
kaikkialla.
Luettuani
kirjan tulin huomaamaan, että esimerkiksi tämä kuvitelma oli väärä. Itse asiassa
organisaatio oli kohtuullisen pieni ja se oli hyvin riippuvainen kansalaisten
ilmiannoista. Tässäkin asiassa tuli esiin ihmismielen synkkä puoli; monet
antoivat ilmi omia sukulaisiaan ja puolisoitaan pelkästä kostonhimosta. Onneksi
Gestapo ei ollut mielivaltainen vaan kaikki ilmiannot tutkittiin tarkasti.
Tavallinen saksalainen pystyi melko varmasti luottamaan siihen, että Gestapo
kohteli heitä melko hienotunteisesti. Näin
ei tietenkään ollut kaikkien kohdalla. Juutalaisten lisäksi monet muutkin
ryhmät olivat Gestapon tarkkailun alla ja heitä ei kohdeltu kovin lempeästi.
Kirja käy läpi
Gestapon synnyn, sen toimintaa ja miten Gestapon työntekijöille kävi sodan
jälkeen. Mielenkiintoista oli muun muuassa se, millaiset ihmiset päätyivät
työskentelemään Gestapoon. Kirjassa
käydään läpi natsien vainoamat ihmisryhmät ja heidän kohtalonsa. Kirjaan oli
otettu esimerkeiksi tuohon aikaan eläneitä ihmisiä ja heidän tiensä joko
keskitysleiriin tai vapauteen.
Sisältönsä
puolesta kirja on melkoinen tietopaketti. Päivämääriä ja henkilöitä on paljon,
mutta itse teksti on kirjoitettu kohtuullisen luettavaksi. Lukijaa ei siis
väsytetä loputtomilla faktoilla vaan kirjasta saa kohtuullisen hyvän kuvan
Gestapon toiminnasta. Toisaalta jossain vaiheessa tuli mieleen, että kirja
antaa Gestaposta jopa liian mukavan kuvan. Toki kirjan sanoma oli myös se, että
ihan kaikkia Gestapo ei kohdellut kurjasti.
Surullisinta ehkä kuitenkin oli, että monet Gestapossa toimineet eivät
saaneet kunnon tuomioita sodan jälkeen. Monet Gestapon vainoamista ihmisistä
olivat kuolleet ja loput eivät välttämättä kertoneet kokemuksistaan.
Tämän ja monien
muidenkin natsi-Saksaa käsittelevien kirjojen lukemisen jälkeen tulee
surullinen olo, miten järjettömästi ihmiset ovat toimineet. Kuitenkin tässäkin
käsitellään vielä lähihistoriaa. Toivottavasti tästä on opittu jotain ja myös
siksi näiden kirjojen kirjoittaminen ja lukeminen on tärkeää. Suosittelen myös
tätä kirjaa lämpimästi historiasta kiinnostuneille.
Kommentit