Siirry pääsisältöön

Jeppis 2

Tommi Liimatta
Jeppis 2 (2016)
Arvostelukappale

Olin aika fiiliksissä itsekin, kun aloitin Tommi Liimatan Jeppis kakkosen lukemisen. Olin tykännyt aikaisemmasta osasta paljon, koska se toi monessa määrin myös oman lapsuuden mieleen. Jeppis ykkkönen ja kakkonen siis kuvaavat Tommin elämää lapsuudesta teini-ikään. Tässä kakkososassa Tommi on 11-14-vuotias eli alkaa pikkuhiljaa jättää lapsuutta taakseen.

Edelleen mukana ovat samat kaverit ja samat pihaleikit ja niiden viehätys ei tunnu laantuvan, vaikka ikää tulee lisää. Toisaalta Tommia jo hieman nolottaa ostaa legoja. Edelleen Kiss on kova juttu ja Tommi myös kasailee omia bändejä ja tekee omaa musiikkiaan. Valitettavasti bändit eivät ole kovin pitkäikäisiä. Musiikkia saadaan kuitenkin myös nauhalle ja kavereille ja tytöille kuunneltavaksi. Piirtäminen on Tommille mieluista ja koulun pihalla hänelle sataa myös tähän liittyviä työtarjouksia multa lapsilta.

Välillä kirjaa lukiessa sai hymähdellä huvittuneesti. Tommi oli käynyt vanhempien kanssa Ibizan lomamatkalla ja sen jälkeen mietitään tätä;

RIP Girls, mutta Fireballsin oli saatava kakkosalbumi valmiiksi. Olin haaveillut Ibiza-vaikutteista, mutta mitä ne sellaiset edes olivat???

Tommi siirtyy myös yläasteelle. Muistan itsekin kuinka pelottavaa se oli, koska mietti kuinka isommat oppilaat mahdollisesti kiusaavat ensimmäisinä päivinä. Eikä ne liikuntatunnit aina niin kivoja olleet. Toisaalta Tommin tulevaisuutta varjostaa lähestyvä muutto Rovaniemelle seiskaluokan jälkeen. Vanhat kaverit ovat kohta enää muistoja vain.

Vaikka kirja kuvaa Tommin kasvamista kohti aikuisuutta, pääpaino on kuitenkin musiikkiharrastuksen kehittymisen kuvaamisessa. Vaikka bändijutut ovat olleet tuohon aikaa vielä leikkiä, niillä on luultavasti ollut suuri vaikutus tulevaisuuteen. Itse en ole musiikin asiantuntija ja en fanittanut Tommin ihailemia bändejä. Siksi varmaan osa kirjan ”sanomasta” meni minulta ohi. Osa jutuista oli myös sellaisia, jotka kuuluvat poikien lapsuuteen ja nuoruuteen, joten niihinkään en pystynyt samaistumaan. Siksi tämä kakkososa ei ehkä uponnut niin hyvin kuin ensimmäinen. Voisin kuvitella, että miehille ja musiikin harrastajille tämä kirja voisi olla timanttia.

Joka tapauksessa toivon, että Liimatta jatkaa sarjaansa ja kertoo myös Rovaniemen vuosistaan. Jotain suppeita päiväkirjamerkintöjä näistä vuosista löytyy toki Absoluuttisen nollapisteen kotisivuilta. Alkua pidemmälle en niissä ole vielä itse ehtinyt.




Kommentit

Lukijatar sanoi…
Tämä pitää kyllä ehdottomasti lukea. Ensimmäinen osa oli todella kiinnostava, vaikka aivan eivät musiikki- ja kilpa-ajojutut iskeneetkään. Sen sijaan lapsen maailman kuvaus oli todella onnistunutta ja miljöö kiinnostava.
Merja sanoi…
Jep, musiikkijutut eivät uponneet minuunkaan, mutta tosiaan lapsen maailman kuvaus oli onnistunutta.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Harry Potter ja viisasten kivi

J.K Rowling Harry Potter ja Viisasten kivi (1997) Päätin ottaa tänä vuonna luettavaksi kaikki Harry Potter kirjat. Minulle tämä on täysin uutta, koska en ole aikaisemmin lukenut niitä. Tuntuu välillä, että olen suurin piirtein ainut henkilö omassa lähipiirissä, joka ei ole näitä lukenut. Näin ollen olen välillä keskusteluista täysin pihalla, joten päätin sitten sivistää itseäni. Päätin lukea kirjat englanniksi, koska ilmeisesti jotkut suomennukset ovat hieman hassuja.  Ensimmäinen Harry Potter kirja on Wikipedian mukaan suomennettu 1998. Muistan kyllä hämärästi, kun kirjoista alettiin puhua ja kaverin pikkusisko odotteli tuolloin kutsua Tylypahkaan. Olen itse tuolloin teini ja en innostunut näitä lukemaan, koska pidin niitä enemmän lastenkirjana. Mietinkin hieman tätä lukiessani minkä ikäisille ne oli alun perin suunnattu. Joka tapauksessa kirja oli sellainen, että sen pystyi hyvin aikuinenkin lukemaan. Kirjassa oli kuitenkin myös vaikeita teemoja, joihin moni pystyy samaistumaan kuten

Kaupunki ilman koteja

Mirjami Siren Kaupunki ilman koteja (2023) Olen viime aikoina lukenut kohtuullisen paljon nuorten kirjoja ja huomannut, että ne osaavat puhutella myös hieman varttuneempaa lukijaa. Näin mainoksen tästä Kaupunki ilman koteja kirjasta ja ajattelin kokeilla, koska aihe vaikutti kiinnostavalta. Kipinä ja hänen siskonsa Vanamo ja hänen isänsä asuvat suljetussa kaupungissa Airepoliksessa. Ilmapiiri on ahdistava ja kaupunkilaisia kontrolloidaan ja valvotaan koko ajan. Ihmisillä ei myös ole pysyviä koteja vaan he joutuvat muuttamaan jatkuvasti, jotta luovuus kukoistaisi. Asumusten taso vaihtelee ja eri tasoilla (B, C, D, F) on erilaisia mukavuuksia. Jos kansalainen hoitaa työnsä hyvin, hän saattaa päästä paremmalle tasolle asumaan. Toisaalta mikäli tekee jotain väärin, rangaistuksena saattaa olla asunnon tason lasku. Kansalaisten on myös vietettävä aikaa ns. luovuuskuutioissa, jossa jokainen on velvollinen keksimään uusia ideoita, jolla kaupunki voi kehittyä. Vanamon isä on saanut tilanteesta

Kotileikki

Natalia Kallio Kotileikki (2022) Rebekka muuttaa äitinsä kanssa asumaan Järvenpään lähiöön. Rebekan äidillä on tullut ero Rebekan isän kanssa ja uusi elämä odottaa Järvenpäässä. Onneksi lähellä asuu myös serkku Paloma ja muita sukulaisia. Lapsuus on kuitenkin turvaton ja alkoholia kuluu lähipiirissä reippaasti. Rahaa ei myös ole liikaa ja kaikenlaiset matkat ja kalliit tavarat saavat jäädä haaveeksi. Toisaalta kun rahaa ei ole kuin muilla, välillä voi tasata tilejä varastelemalla kaupoista kaikenlaista pientä. Äiti ei ole aina läsnä, mutta onneksi mummin luokse pääsee aina syömään. Elämä tuntuu hyvin toisenlaiselta kuin monella luokkakaverilla. Myöhemmin Rebekka ajautuu suhteeseen Onnin kanssa, joka tulee täysin erilaisista ympäröistä kuin Rebekka itse. Onnilla on rahaa asua mukavassa asunnossa, käyttää ykstyisiä lääkärinpalveluita mielin määrin ja syödä mukavissa ravintoloissa. Anoppi myös yrittää valistaa Rebekkaa miten paremmissa piireissä käyttäydytään. Ero entiseen elämään on suur