sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Kasvonsa menettänyt mies

Kimmo Oksanen
Kasvonsa menettänyt mies (2015)
(arvostelukappale)

Kimmo Oksasen kirja on mielestäni yksi ajatuksia herättäneimmistä kirjoista, jonka olen viime vuosina lukenut. Oksanen kertoo tarinansa helvetistä paratiisiin suorasukaisella tyylillä. Hän ei peittele heikkoja hetkiään. Sairastumistarinansa lisäksi hän muistelee paljon menneisyyttään, joka sekään ei aina ole ollut niin onnellinen.

Kimmolla on ollut jo nuorena ongelmia ihonsa kanssa, mutta hänen onnekseen oireet ovat pysyneet pitkään poissa, kunnes ne palaavat ärhäkämpänä kuin koskaan. Romanian matkansa jälkeen Kimmon silmien ympärille ilmestyy rakkuloita. Pian ne leviävät ja tilanne muuttuu niin pahaksi, että hänen henkensä on vaarassa. Sairaalassa selviää, että hän kärsii herpesviruksen lisäksi myös bakteerista. Kimmo selviää hengissä, mutta paluu normaaliin elämään ei ole helppo. Hänen kasvonsa ovat tuhoutuneet täysin.

Kirja käsittelee paljon hänen tuntemuksiaan ja pelkojaan. Hän pelkää näyttäytyä ihmisille ja sitä, että lapset nauravat hänelle. Hienoa kuitenkin kirjassa oli, se että Kimmo lähti liikkeelle ihmisten pariin. Hän ei jäänyt kotiin. Niinkin olisi voinut käydä. Ihmisten tuijottaminen ei varmasti ole ollut helppoa.

Olen nykyvuosina suhtautunut melkoisen kriittisesti Suomen terveydenhuolto-järjestelmään. Työntekijät varmasti yrittävät parhaansa, mutta tekijöitä on liian vähän ja työn organisointi on pielessä monessa paikassa. Kimmon kuvaukset siitä, miten häntä aluksi kuljetettiin sairaalasta toiseen, saivat minut kohottelemaan kulmiani. Toisaalta Kimmo kuvaa kirjan loppupuolella kaikkia niitä leikkauksia, joita hänelle on tehty ja mitä hän on niistä maksanut. Summat eivät todellakaan ole olleet suuria ja hän on saanut hyvää hoitoa. Tämäkään asia ei ole mikään itsestäänselvyys, jos tilannetta vertaa esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on varsinkin tällaisessa tapauksessa taivaan lahja kenelle tahansa. Ehkä minulle suurin oivallus oli se, että puutteista huolimatta oma terveydenhuoltomme on säilyttämisen arvoinen asia.

Mukavaa tässä kirjassa oli myös se, että se oli hyvin kirjoitettu ja lukeminen oli helppoa. Tähän varmasti vaikutti se, että Kimmo on ammattinsa puolesta kirjoittanut paljon. Tämän kirjan myötä osaa myös arvostaa,että on terve. Sekään ei ole itsestäänselvyys ja tilanne saattaa muuttua koska tahansa. Kirjassa oli myös paljon oivalluksia ihmisistä ja tavoistamme käsitellä asioita. Synkästä aiheesta huolimatta kirjasta jäi jotenkin positiivinen tunne. Se on hyvän kirjan merkki.


1 kommentti:

  1. Oksasella kävi tuuri, hän selvisi hengissä todella vaikeasta taudista, mutta herpes on edelleen hänen ikävä seuralaisensa, sillä se ei poistu koskaan, kun sen saa elimistöönsä.
    Puhutteleva kirja.

    VastaaPoista