Erkki
Tuormaa
Sadonkorjaaja
(2010)
Kirjaston
dekkarihyllyllä vieraillessani päätin vilkaista Erkki Tuormaan
esikoisdekkaria. Kirjailija oli minulle ennestään tuntematon ja
ilahduin huomatessani, että tapahtumat sijoittuvat kotikaupunkiini
Ouluun. Kirja sitten lähti mukaani kotiin. Toki kirjassa sitten
vierailtiin monilla muillakin paikkakunnilla kuten Kemissä ja
Tampereella.
Kirja
alkaa myyntineuvottelija Janne Juopperin surmalla hänen
työpaikallaan. Murha ei jää viimeiseksi vaan jostain kumman syystä
saman kodinkoneketjun kauppiaita surmataan ympäri Suomea.
Murhaajalla on myös erikoinen tapa piirtää uhrinsa
viereen risti. Oulun yksikön komisario Ilpo Lipponen ryhmineen saa
jutun tutkittavakseen. Polttava kysymys on tietysti mikä on murhien
taustalla. Janne Juopperin kotoa löytyy muutamia puhelinlaatikoita,
jotka vaikuttavat kuuluvan kodinkoneketjulle ja toiselta uhrilta
löytyy mystinen numerosarja puseron taskusta. Ilpo Lipponen ei ole
mikään tekniikan ihmelapsi, joten hänelä kuluu aikaa
selvittäessään miten esimerkiksi RFID-tunniste toimii. Tämä
tietysti saattaa turhauttaa teknistä puolta ymmärtävää lukijaa,
koska hän on omissa päätelmissään on jo edellä Ilpoa.
Dekkarikirjailijoille ominaiseen tyyliin myös Tuormaa on kehitellyt omaperäisiä hahmoja
kirjaansa. Ilpo Lipponen ei vaikuta ensisilmäyksellä poliisilta
epäsiistin olemuksensa takia ja välillä hän vaikuttaa kärsivän
uskottavuusongelmista. Löytynoja on sinnikäs rikostutkija, jossa on
kuitenkin pahasti sovinistin vikaa. Milja taas on nuori naispoliisi,
joka ei aina luota itseensä. Mielenkiintoisin ja sympaattisin hahmo
on kuitenkin tarinan päähenkilö Ilpo, joka elää vapaata
poikamieselämää. Vapaa-ajalla hän soittaa bändissä ja korjailee
polkupyöriä. Tuormaa kertoo paljon kirjassaan myös
päähenkilöidensä yksityiselämästä ja taustoista, mikä kevensi
tunnelmaa. Siirtymiset paikasta toiseen tai ajasta toiseen, olivat
minusta onnistuneita.
Oulu
kaupunkina jäi kuitenkin aika lailla tarinan taustalle, koska juoni
oli melkoisen mukaansa tempaava. Itselleni hampaankoloon jäi kirjan
loppu, koska mielestäni kirjan rikollisella ei ollut uskottava
motiivi teoilleen. Mutta asiasta voidaan toki olla toista mieltä.
Joka tapauksessa melkoisen vakuuttava esikoiskirja.
Kommentit