Siirry pääsisältöön

Sadonkorjaaja


Erkki Tuormaa
Sadonkorjaaja (2010)

Kirjaston dekkarihyllyllä vieraillessani päätin vilkaista Erkki Tuormaan esikoisdekkaria. Kirjailija oli minulle ennestään tuntematon ja ilahduin huomatessani, että tapahtumat sijoittuvat kotikaupunkiini Ouluun. Kirja sitten lähti mukaani kotiin. Toki kirjassa sitten vierailtiin monilla muillakin paikkakunnilla kuten Kemissä ja Tampereella.

Kirja alkaa myyntineuvottelija Janne Juopperin surmalla hänen työpaikallaan. Murha ei jää viimeiseksi vaan jostain kumman syystä saman kodinkoneketjun kauppiaita surmataan ympäri Suomea. Murhaajalla on myös erikoinen tapa  piirtää uhrinsa viereen risti. Oulun yksikön komisario Ilpo Lipponen ryhmineen saa jutun tutkittavakseen. Polttava kysymys on tietysti mikä on murhien taustalla. Janne Juopperin kotoa löytyy muutamia puhelinlaatikoita, jotka vaikuttavat kuuluvan kodinkoneketjulle ja toiselta uhrilta löytyy mystinen numerosarja puseron taskusta. Ilpo Lipponen ei ole mikään tekniikan ihmelapsi, joten hänelä kuluu aikaa selvittäessään miten esimerkiksi RFID-tunniste toimii. Tämä tietysti saattaa turhauttaa teknistä puolta ymmärtävää lukijaa, koska hän on omissa päätelmissään on jo edellä Ilpoa.

Dekkarikirjailijoille ominaiseen tyyliin myös Tuormaa on kehitellyt omaperäisiä hahmoja kirjaansa. Ilpo Lipponen ei vaikuta ensisilmäyksellä poliisilta epäsiistin olemuksensa takia ja välillä hän vaikuttaa kärsivän uskottavuusongelmista. Löytynoja on sinnikäs rikostutkija, jossa on kuitenkin pahasti sovinistin vikaa. Milja taas on nuori naispoliisi, joka ei aina luota itseensä. Mielenkiintoisin ja sympaattisin hahmo on kuitenkin tarinan päähenkilö Ilpo, joka elää vapaata poikamieselämää. Vapaa-ajalla hän soittaa bändissä ja korjailee polkupyöriä. Tuormaa kertoo paljon kirjassaan myös päähenkilöidensä yksityiselämästä ja taustoista, mikä kevensi tunnelmaa. Siirtymiset paikasta toiseen tai ajasta toiseen, olivat minusta onnistuneita.

Oulu kaupunkina jäi kuitenkin aika lailla tarinan taustalle, koska juoni oli melkoisen mukaansa tempaava. Itselleni hampaankoloon jäi kirjan loppu, koska mielestäni kirjan rikollisella ei ollut uskottava motiivi teoilleen. Mutta asiasta voidaan toki olla toista mieltä. Joka tapauksessa melkoisen vakuuttava esikoiskirja.



Kommentit

Paula sanoi…
Luen dekkareita mieluusti. Tuormaasta en olekaan kuullut aikaisemmin, joten pitääpä laittaa nimi mieleen. Kiitos vinkistä!
MarikaOksa sanoi…
Minullekin tässä oli uusi nimi - ja kun Oulussa asun, kirjan kiinnostuspisteet nousivat heti. :)
Merja sanoi…
Jep Tuormaalla on ilmestynyt toinenkin kirja ja varmaan otan sen lukuvuoroon viimeistään kesälomalla.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Harry Potter ja viisasten kivi

J.K Rowling Harry Potter ja Viisasten kivi (1997) Päätin ottaa tänä vuonna luettavaksi kaikki Harry Potter kirjat. Minulle tämä on täysin uutta, koska en ole aikaisemmin lukenut niitä. Tuntuu välillä, että olen suurin piirtein ainut henkilö omassa lähipiirissä, joka ei ole näitä lukenut. Näin ollen olen välillä keskusteluista täysin pihalla, joten päätin sitten sivistää itseäni. Päätin lukea kirjat englanniksi, koska ilmeisesti jotkut suomennukset ovat hieman hassuja.  Ensimmäinen Harry Potter kirja on Wikipedian mukaan suomennettu 1998. Muistan kyllä hämärästi, kun kirjoista alettiin puhua ja kaverin pikkusisko odotteli tuolloin kutsua Tylypahkaan. Olen itse tuolloin teini ja en innostunut näitä lukemaan, koska pidin niitä enemmän lastenkirjana. Mietinkin hieman tätä lukiessani minkä ikäisille ne oli alun perin suunnattu. Joka tapauksessa kirja oli sellainen, että sen pystyi hyvin aikuinenkin lukemaan. Kirjassa oli kuitenkin myös vaikeita teemoja, joihin moni pystyy samaistumaan kuten

Kaupunki ilman koteja

Mirjami Siren Kaupunki ilman koteja (2023) Olen viime aikoina lukenut kohtuullisen paljon nuorten kirjoja ja huomannut, että ne osaavat puhutella myös hieman varttuneempaa lukijaa. Näin mainoksen tästä Kaupunki ilman koteja kirjasta ja ajattelin kokeilla, koska aihe vaikutti kiinnostavalta. Kipinä ja hänen siskonsa Vanamo ja hänen isänsä asuvat suljetussa kaupungissa Airepoliksessa. Ilmapiiri on ahdistava ja kaupunkilaisia kontrolloidaan ja valvotaan koko ajan. Ihmisillä ei myös ole pysyviä koteja vaan he joutuvat muuttamaan jatkuvasti, jotta luovuus kukoistaisi. Asumusten taso vaihtelee ja eri tasoilla (B, C, D, F) on erilaisia mukavuuksia. Jos kansalainen hoitaa työnsä hyvin, hän saattaa päästä paremmalle tasolle asumaan. Toisaalta mikäli tekee jotain väärin, rangaistuksena saattaa olla asunnon tason lasku. Kansalaisten on myös vietettävä aikaa ns. luovuuskuutioissa, jossa jokainen on velvollinen keksimään uusia ideoita, jolla kaupunki voi kehittyä. Vanamon isä on saanut tilanteesta

Kotileikki

Natalia Kallio Kotileikki (2022) Rebekka muuttaa äitinsä kanssa asumaan Järvenpään lähiöön. Rebekan äidillä on tullut ero Rebekan isän kanssa ja uusi elämä odottaa Järvenpäässä. Onneksi lähellä asuu myös serkku Paloma ja muita sukulaisia. Lapsuus on kuitenkin turvaton ja alkoholia kuluu lähipiirissä reippaasti. Rahaa ei myös ole liikaa ja kaikenlaiset matkat ja kalliit tavarat saavat jäädä haaveeksi. Toisaalta kun rahaa ei ole kuin muilla, välillä voi tasata tilejä varastelemalla kaupoista kaikenlaista pientä. Äiti ei ole aina läsnä, mutta onneksi mummin luokse pääsee aina syömään. Elämä tuntuu hyvin toisenlaiselta kuin monella luokkakaverilla. Myöhemmin Rebekka ajautuu suhteeseen Onnin kanssa, joka tulee täysin erilaisista ympäröistä kuin Rebekka itse. Onnilla on rahaa asua mukavassa asunnossa, käyttää ykstyisiä lääkärinpalveluita mielin määrin ja syödä mukavissa ravintoloissa. Anoppi myös yrittää valistaa Rebekkaa miten paremmissa piireissä käyttäydytään. Ero entiseen elämään on suur