sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Hobitti eli sinne ja takaisin

J.R.R Tolkien
The Hobbit (1937)




En ole pitkään aikaan lukenut mitään fantasiaromaaneja, mutta Hobitti-elokuvan myötä tuli innostus lukea ainakin tämä kirja. Luin aikoinaan Tarun sormusten herrasta ja pidin siitä ainakin kovasti. Tosin mielestäni kirjaa oli pitkitetty hieman liikaa. Sitä ongelmaa ei ollut tässä kirjassa ja haastetta toi lähinnä se,että luin kirjan englanniksi. Kun sain kirjan eteeni, ensimmäiseksi ihmettelin sitä miten kohtuullisen ohuesta kirjasta on saatu aikaan kolme pitkää elokuvaa. No sekin mysteeri selvisi lukiessa. Käytän tässä tekstissä selvyyden vuoksi suomennettuja nimiä.

Kirja alkaa siitä kun kirjan päähenkilö Bilbo Reppuli istuskelee rauhassa kolonsa ulkopuolella. Velho Gandalf ilmestyy juttelemaan hänen kanssaan ja kysyy Bilbon innostuneisuutta mahdolliseen seikkailuun. Bilboa ei kiinnosta, mutta kutsuu Gandalfia tulemaan myöhemmin teelle. Gandalfin lisäksi "juhliin" ilmestyy kolmetoista kääpiötä. Heidän suunnitelmansa on palata Yksinäiselle vuorelle, josta lohikäärme Smaug oli ajanut heidän kansansa pois ja ryöstänyt heidän aarteensa. Gandalf haluaa Bilbon mukaan seikkailuun ja vakuuttaa kääpiöille että Bilbosta ainesta paljon enempään mitä päällepäin näyttää. Lopulta Bilbo liittyy seurueeseen ja matka voi alkaa.

Kääpiöt, Gandalf ja Bilbo kokevat monenlaisia vastoinkäymisiä matkallaan. Nälkää,väsymystä ja monia vaaroja. Yksi kirjan kohokohdista on se, kun seurue pakenee myrskyä suojaan luolaan, jossa he joutuvat örkkien vangiksi. Seurue pääsee pakenemaan, mutta Dori pudottaa Bilbon vahingossa sylistään,kun he taistelevat tiensä ulos örkkien luolasta. Bilbo herää yksin pimeästä ja löytää tämän hyvin kuuluisan sormuksen. Tässä vaiheessa Bilbo tutustuu myös Klonkkuun, jonka kanssa hän käy kisan arvoitusten ratkomisessa. Jossain vaiheessa Klonkku huomaa rakkaan sormuksensa kadonneen ja arvaa Bilbon löytäneen sen. Klonkku lähtee ajamaan Bilboa takaa ja tässä vaiheessa Bilbo huomaa, että sormuksen pujottaminen sormeen tekee hänet näkymättömäksi. Sen avulla hän pääsee pakenemaan luolasta ja liittyy taas muuhun retkikuntaan.

Gandalf jättää muun seurueen muiden suureksi harmiksi ja lähtee hoitamaan omia asioitaan. Bilbo ja kääpiöt jatkavat matkaansa Yksinäiselle vuorelle. Bilbo osoittaa monessa kohtaa neuvokkuutensa ja tarpeellisuutensa seurueessa. Lumotussa metsässä kääpiöt joutuvat ensin hämähäkkien vangiksi ja Bilbo onnistuu pelastamaan heidät. Myöhemmin taas metsänhaltijat vangitsevat kääpiöt. Bilbo seuraa heitä näkymättömänä ja saa selville missä kääpiöitä pidetään vangittuna. Hän laatii suunnitelman, jonka avulla kääpiöt pääsevät pakenemaan. Hän odottaa että vartijat juovat itsensä humalaan ja käy sitten vapauttamassa heidät. 
Tämän jälkeen Bilbo pakkaa kääpiöt tynnyreihin ja lähettää heidät jokea pitkin järvikaupunki
Esgadothiin. Samalla he päätyvät Yksinäisen vuoren juurelle. Bilbo on myös ensimmäinen joka uskaltaa astua lohikäärme Smaugin luolaan. Vaikka aarre löytyy, tarvitaan vielä taisteluja ja diplomatiaa ennenkuin seikkailu on ohi...Ja tietysti lumottu sormus pelastaa Bilbon monesta pulasta.


Kirja oli siinä mielessä mukava lukea, että tapahtumat etenivät nopeasti. Elokuvan ensimmäisessä osassa ainakin taistelujen kuvaamiseen oli käytetty paljon aikaa. Kirjassa ne oli käytännössä kuitattu muutamalla lauseella. Kirja sisälsi paljon ympäristön kuvailua, mikä on antanut varmasti upeat puitteet luoda elokuvaan erilaisia hienoja maisemia. Kirjassa oli myös kääpiöiden lauluja, jotka eivät sitten ehkä ihan auenneet minulle alkuperäiskielellä. Mielenkiintoista oli myös lukea tarina siitä, miten sormus alunperin joutui Bilbolle. Vaikutuksen teki myös kirjailijan varmasti laaja mielikuvitus luoda erilaisia olentoja, ympäristöjä ja tapahtumia. Ainakin kirja herätti minussa taas mielenkiinnon lukea lisää fantasiakirjoja pitkän tauon jälkeen. Joka tapauksessa odotan ainakin elokuvan toista osaa mielenkiinnolla :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti